Kesän hiusseikkailu

Jo kesäkuun lopulla suunnattiin Ouvan kanssa jälleen kerran Turkuun parturi-kampaamo Tituun. Oli lopulta melko pikainen päätös lähteä kun aluksi ei meinannut olla yhteistä aikaa, mutta sitten sellainen järjestyi ja Kirsillekin vielä sopi. Keskiaikamarkkinatkit olivat taas samaan aikaan niin kätevästi pääsi sielläkin pyörähtämään.

Lähtökohtana oli helmikuussa viimeksi värjätty ja leikattu tukka eli haalistunut ja ylikasvanut. Latvat oli miltei pastellisen vaaleanpunaiset, juuressa omaa väriä pitkästi ja siinä välissä violetimpaa.

Tällä kertaa aloitettiinkin minun päästäni ja alku oli melkoisen dramaattinen minulle, joka vieläkin välillä unohda hiusten kasvavan takaisin. Koko operaatio aloitettiin ajelemalla niskaan 6 millin siili. Kiehkurat vaan putoili lattialle.

Värinpoisto taikoi hiukset hetkellisesti hyvin pastellisiksi, mutta pesun jälkeen violetti osuus hiuksista oli muuttunut shokkipunaiseksi, miltei oranssiksi. Olin hivenen hämmentynyt siitä - ja totesin jälleen ettei tuollainen punainen sovi ollenkaan.

Hiuksiin tuli juureen hyvin pastellisen hopean hohtoinen liila, sen jälkeen miltei vaaleanpunertavaa johtuan pohjan punaisesta ja latva muuttui lupiininvioletiksi. Niin ja se 6 mm:n siili, jota ei hämmennyksekseni edes huomaa hiusten ollessa auki. Ei tietenkään kampaaja olisi sitä tehnyt jos se näyttäisi huonolta, mutta olin silti hämmentynyt. Ja olen välillä vähän edelleen.