torstai 21. tammikuuta 2016

Tee-robotti

Miten niin en oo jo intoillut tänne mun "uudesta" teesihdistä?!? (Oli se uusi silloin syksyllä....)


Se on niin soma! Ja hauska, sen koko vartalo aukee, eli tohon saa koko korkeudelta teetä. Ja noi kädet nousee ja laskee että roboa saa syvemmälle ja matalammalle kuppiin ja monen kokoiseen suuaukkoon killumaan. Ja ja ja!!!! >_< Oon melkein tyytyväinen siihen, että unohdin tee-kuulani Otavan Opiston keittiöön, kun olin siellä X-Conissa. (Mut vaan melkein, sillä tee-kuula on kieltämättä robottia kätevämpi, joten ehkä pitää seuraavan kerran sopivassa liikkeessä käydessä ostaa uusi.)

lauantai 16. tammikuuta 2016

Kirsikankukkia tähtitaivaalla

Ostin tuossa syksyllä H&M:n miesten osastolta itselleni jättikokoisen t-paidan, joka näytti mielestäni aivan tähtitaivaalta: tummansininen jossa valkoisia, keltaisia, turkooseja... pienen pieniä mutta silti monen kokoisia nypylöitä. (Tietenkään minulla ei ole tästä kuvaa.) Pehmeäkin kuin mikä. Ainoa ongelma oli rintatasku, joka asettui aivan dorkaan kohtaan tuohon just rinnan korkeimman kohdan alle lerpottamaan. Näytti siltä, että tissi oli todella taskussa.

No eihän se mitään, kun ratkojat on keksitty. Vai? Voi kun oliskin ollu noin helppoa, sillä vaikka miten varovasti ratkoin, oli taskun reunan paksumpi tikki liian tiuhaa ratkoa repäisemättä rinnukseen reikää. Hetken nieleskelin kiukkua kunnes keksin, että voisin leikellä taskun johonkin muotoon ja aplikoida syntyneet kuviot paikoiksi reikien päälle. Oli edessä viimeinen kysymys ennen toimeen tarttumista: tähtiä vai kirsikankukkia?

Kaapista olisi löytynyt kangasvärit molempiin, mutta totesin ettei tähtitaivaani enää tuiketta tarvitse. Joten ei kun hahmottelemaan leivinpaperille pelkistettyä sakuraa, ja sekoittamaan kangasväreistä hempeän pinkki pigmentti.

Löysin valkoisen ja punaisen kaveriksi PIMEÄSSÄ HOHTAVAA vaaleanpunaista. Parhaus!

Eli ensin leikkasin paikkakukat, ja koska kangasta oli vielä reilusti niin tein muutaman ekstrakukan harhauttamaan katsojaa noiden todellisesta tarkoituksesta. Sitten nuppareilla kiinni ja käsin tikkaamaan (koska ompelukone on sökö), ah kuinka HEL-VE-TIN ihanaa. -___-" Ja vasta ihan viimeiseksi sudin pensselilä pinkkiä maalia jokaiseen kukkaan (peitti kivasti ompeleetkin) ja viimeistelin aivan haaleanvaaleanpunaisella nuo keskustat. Silitysraudalla kiinnitys ja TA DAA!

Seuraavan about kaks viikkoo käytin vaan tätä paitaa kotona, vaikka loppua kohti se alkoikin olla jo vähän ällöö, mut ku oli niin nätti ja pehmee! ;D

Ja ei, ei tietenkään ole kuvaa päällä tai mitään. :P

maanantai 11. tammikuuta 2016

"Oot kun karkki jota ei henno syödä."

Huis, meni joulu. Huis, meni vuoden vaihde. Huis, meni loppiainenkin. Ja huis huis huis, meni paljon herkkuja! Ja tuli lähinnä maattua sohvalla ja katsottua roska-hömppä-mitänäitänyton-telkkaria. Ja nukuttua paljon. Mutta niin kai vähän pitääkin, kun on monta hyvää röhnäys-pyhää putkeen. ^_^"

Mutta jotain luovaa ja (tavalaan) tuotavaain tuli tehtyä. Nimittäin sanottua pastellihattaralle pai pai ja tartuttua väripurkkeihin Hailien kanssa. (Itseasiassa kahdesti ja toisella kertaa jopa ihan yksin, sillä ekalla kerralla otsatukka ei ottanut väriä, ja piti vähän korjailla jälkeenpäin. :P ) Tuli samalla testattua tukkaan CrazyColorin uusi sinisen sävy Blue Jade. Juuriin laitettiin tummempaa ja vähän kans vihertävämpää Peacock Blue'ta, joka on kestolemppareita. Ja otsikseen lätkyttelin sitten itsekseni aikanaan Kanadasta häämatkalta tuomaani RAW:n Fuchsia Fatalea. Pinkkiä laitoin myös otsiksen viereisiin vähän pidempiin hiuksiin, ettei väriero olisi niin jyrkkä, ja sain aikaan toivomani violetin kaistaleen.

Hii, olen tästä reuhkasta aika hurjan ylpeä. <3

(Tääkin väri on tosin ollut jo joulukuun tokavikasta päässä, joten ihan hyvin on voitu Hailien kaa aloittaa suunnitella helmikuulle taas reissua Turkuun Kirsin käsittelyyn... :D )