perjantai 28. maaliskuuta 2014

"Kynsihoitola" ÄITI

Tuli piipahdettu äidin lihapatojen äärellä, ja hyvin syömisen, pitkään nukkumisen ja pikkuveljen kiusaamisen lisäksi mamma innostui laittamaan mun kynnet kuntoon. Eihän tässä muuten mitään, mutta tätä ajatusta siivittivät kaksi kuningasideaa.

1) Askarteluhile korvaa glitterkynsilakan ihan hyvin.

2) No jos kello on nyt 22:30, niin onhan se melko myöhä... Mutta kuinka kauan tähän hommaan muka voi mennä?

"Työpiste" eli keittiön pöytä muuntautumassa kynsisalongiksi.

Varustearsenaali: helmiäislakka, hilepurkki, päällyslakka sekä erilaisia viiloja.

Lämpimässä vedessä liottamisen jälkeen oli aika työnnellä
kynsinauhat paikoilleen. Auts auts.

Ja vielä:
1) O.P.I. helmiäislakkaa ohut kerros pohjalle.
2) Ripaus hopeahilettä joka kynnelle.
3) Useita kerroksi pikakuivattavaa päällyslakkaa. Ja vielä lisää.

Viimein vuorokauden vaihtuessa homma oli ohi: repaleiset kynsinauhani oli lioteltu, rasvattu ja työnnetty paikoilleen, kynnet viilattu muotoon, askarteluhilettä jokapaikassa ja kaikki 6 kerrosta päällyslakkaa suurin piirtein kuivuneet peittämään metallihileen terävät särmät. Oliko sen arvoista? No oli!

BLING BLING!

Plus tietysti, että tuli vietettyä äiti-tytär-aikaa. Ja äiti opetteli käyttämään älypuhelinta kuvien  nappailun merkeissä. 

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Vaarallisia paikkoja

Kahvilassa tenttiin lukeminen voi osoittautua yllättävän vaaralliseksi puuhaksi. Suurin riski ei suinkaan ole vahingot joita kaatuva tee voi aiheuttaa, vaan mahdollinen hairahtuminen viereiseen kirjakauppaan.

Kaivopihan Roberts on ennenkin hairahduttanut, sieltä bongasin The vintage tea party bookin.



Toisaalta, luin tenttiin ja olen neljä kirjaa rikkaampi niin ei se nyt aivan huonokaan idea voinut olla. Lisäksi Suomalaisessa kirjakaupassa oli pokkaritarjous ja käytin lahjakortin niin en lopulta maksanut kirjoista montaa euroa. The Dressmakeria menin hakemaan, mutta suomenkielisiin tartuin ensin. Kaksi luettu ja Hetken hohtava valo on kesken. Eiköhän näistä kaikista tule vielä sanottua jotain, sillä jotain ainakin Little Been tarina ja Vesipuutarhat koskettivat. Katsotaan kun palaan minievakostani kotiin ja saan miljoonan eri tapahtuman viikonlopun pois alta. Saatan myös jo nyt aavistaa mihin syksyn järjestönakkiin olen itseäni tunkemassa vaikka tiedän ettei kannattaisi, mutta innostaa silti!

Koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa niin syy evakolleni. Vaatekaapin sisältö sängyllä ja vähän pöydällä.