Mie tyksin tietotkonepeleistä. Ja konsolipeleistä. Mutta yksi ehdottomista suosikkitavoistani kuluttaa aikaa ei suinkaan ole varsinaisesti niiden pelaaminen, vaan jonkun muun pelaamisen vierestä katsominen. Siinä ei ole sitä suorituspainetta ja itsensä kyseenalaistamista, ja tunnelma on pikemminkin kuin elokuvaa katsoisi, mutta intensiteetin taso säilyy. Tai oikeastaan nousee, sillä nyt on mahdoillista, että päähenkilö aina välillä epäonnistuu ja/tai kuolee. Joten vaikka erityisesti nautinkin ihan konkreettisesti pelaavan kaverin vieressä istumisesta ja huutamisesta, niin melkein yhtä mukavaa minulle (ja mukavampaa pelaavalle osapuolelle) on youtubesta "Let's Play"-videoiden katselu.
Kaksi ehdotonta suosikkiani ns. "vakavissaan" pelaamisen katsomiseen ovat
Mangaminx ja
The Heartless. Molemmat vetoavat varsinkin hyvin erityiseen puoleen minussa. Siihen, joka piipittää vaimeasti "Haluaisin nyt vähän pelätä", mutta joka ei kuitenkaan itse sitten uskaltaisi näiden kahden pelaamista peleistä itse oikein mitään edes yrottää. Koska pelottaisi liikaa. Joten tämä ratkaisu on aivan täydellinen.
 |
Suosikki letsplayereideni kommenttiraidat ja asenteetkin ovat aika puhdasta parhautta.
Mangaminx ja The Heartless (kaksi oikeanpuoleista) by humon.
humon.deviantart.com |
Ja sitten on tietysti
Rauski aka LaeppaVika, mutta sen kanavan videoiden katsominen on lähinnä kysteeristä nauramista ja kevyempää viihdetarvetta varten. Vaikka on sielläkin niitä pelottavia videoita. Tulee aika bipolaarinen olo, kun 5 sekunni sisään ensin kirkuu, nauraa ja sitten taas kirkuu kauhusta melkein kyyneleet silmissä.
Jaa että miksi puhun tästä aiheesta juuri nyt? Koska olen viettänyt eilisen ja tämän illan liki läpeensä pelkästään The Heartlessin "Let's Play Cry of Fear"-soittolistan parissa. On aika ihanaa nauraa ja sitten taas pelätä "vähän".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti