Taas pitkästä aikaa päätin antaa jollekin itselleni tuntemattomalle/uudelle Let's Playerille mahdollisuuden. Aina tasaisestihan niitä esim Tumblr suosittelee, mutta harvemmin jaksan kiinnostua. Nyt kuitenkin jonkun kummallisen tapahtumaketjun kautta päädyin nenäänsä kaivavista simpanssivauvoista (hö hö) katsomaan Cryaoticia pelaamassa peliä nimeltä The Last of Us. Ja OH MY SWEET JESUS kun voi videopeli jonkun toisen pelaamana aiheuttaa kirkumista, jännittämistä ja ennen kaikkea itkemistä jo ensimmäisen vartin aikana. Oikeasti! Viistoista vitun minuuttia pelin alusta ja mä jo vollotan! Ei tämmöistä tapahdu. Mutta kun oli vaan niin elokuvamaisen kaunis kohtaus.
Mutta noin muuten kyseessä on siis zombieinvaasio, vastarintaliike, sosiaalista draamaa ja pelaajalta aika tosi hyvää kommenttiraitaa. Suosittelen. Kaikille. Elokuvamaisen hyvä kokemus. Ja lisäksi ehkä kiehhtovimmat alkutekstit ikinä. Kuunnelkaa tuota musiikkia! Ja miten se menee yhteen uutisselostuksien ja noiden kuvien, kuvioiden ja varjojen kanssa yhteen.
"When you're lost in the darkness look for the light. Believe in the Fireflies."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti