Kuva: Karisto |
Arpakuutioita, selvästikin joku historiallishenkinen mekko ja nimenä "Matkalla nörttiyden ytimeen". Ohi ei voinut mennä, varsinkaan kun lähipäivinä oli tiedossa lähtö mökille. Lisäksi kirjan takakannessa on teksti: "Rohkea kirja Jessien elämän käännekohdasta, suurista pettymyksistä, itsensä löytämisestä, hienoista hameista, Dungeons & Dragonsista ja ihanista isoveljistä!" Toinen syy minkä takia en voinut vastustaa.
Matkalla Nörttiyden ytimeen (Into the Wild Nerd Yonder) on Julie Halpernin kirja. Kirjan päähenkilö Jessie on menossa High Schoolin toiselle luokalle. Normaalisti hän on rakastanut ensimmäistä koulupäivää, mutta tänä vuonna kaikki on toisin: hänen parhaat ystävänsä ovat päättäneet ryhtyä punkkareiksi luikerrallekseen hänen isoveljensä porukan pariin. Hän itse on koulua rakastava matikkanero ja harrastaa lisäksi ompelua eikä oikein ymmärrä ystäviensä suunnan muutosta, ja joutuu siis etsimään uutta porukkaa.
Tämä on selvästi nuorten kirja, mutta se ei missään tapauksessa ole väärin, koska tämä on myös hyvä sellainen. Kirjassa ei ole Sweet valley highn tapaan kuvan kauniita blondeja, joiden ulkonäön kuvailuun keskitytään naurettavan paljon vaan ihan oikean tuntuisia nuoria. Nuoria, jotka ihastuvat väärin ihmisiin, tekevät tyhmiä päätöksiä, pettyvät, löytävät uusia ystäviä, miettivät "onhan toi kiva, mut onko se nyt kuitenkin liian nolo?" Kirjan luki samalla mökkireissulla myös feylana ja molemmat olimme innoissamme. Juuri noin! Tuolta se tuntui, juuri tuollaisia sitä mietti. Ennen kaikkea kyseessä on kirja, joka antaa luvan olla erilainen - tai sitten ihan tavallinen, mitä se tarkoittaakaan. Bonuksena ensikertalaisen kokemus larpista!
Jos kaipaat nopeaa lukemista, suosittelen. Suosittelen myös ojentamaan kirjan oikeaan ikäluokkaan kuuluvalle nuorelle, voi vaikka avartaa hieman maailmaa.
Mää muistan lukeneeni tämän muutama vuosi sitten! Taisi olla semmoinen kirja, mistä tuli hyvä mieli. Muistan myös googlanneeni 'Dungeons & Dragons' heti kirjan loputtua ja todenneeni, että moinen touhu vaatisi liikaa opettelevaa lukemista pysyäkseen meikäläisen mukavuusalueella. Tätä pitäisi varmaan tarjota pikkusiskoille, kunhan pääsevät yli heppakirjaiästä.
VastaaPoistaJuuri semmoinen, hyvän mielen kirja. Onneksi kuitenkin silleen, että välissä on myös mahdollisuudet sille pieleen menemiselle. :) Mulle ylipäänsä ropettaminen on poissa mukavuusalueelta jostain kummasta syystä. Onneksi siitä voi sitten edes lukea ja kuunnella kavereita. Kannattaa tarjota, on semmonen mitä olisin itse voinut kaivata joskus teinimpänä.
VastaaPoista