Ihq ja Evita

En olisi koskaan uskonut iskeväni käpäliäni mihinkään, missä lukee IHQ. Kirjainyhdistelmä vaan tuo ihan kauhealla tavalla mieleen yläasteen ja kohtalon johon olisin voinut liukua ilman potterismia.

Onneksi asiat menivät toisin, tutustuin mm. Ouvaan ja olen nyt kertomassa teille mihin eilen "käyn ostamassa vain tarpeelliset asiat" kauppareissulla törmäsin.

Teehen. Vaahtokarkkiteehen. Joku voisi tietty tässä vaiheessa kysyä miten eksyin teehyllylle, mutta syytän ihmisvirran pyöryttävää vaikutusta ja harhautumista vaikka varmasti olin vakaasti suuntaamassa kassoja kohti. Ja no, ainahan uudet tee-tuttavuudet ovat tarpeellisten listalla, ainakin jossain pään syövereissä.

Kyseessä on Nordqvistin Easy sarjaan kuuluva tee ja sen sivuilla sanotaan yksinkertaisesti "musta lehtitee maustettuna vaahtokarkin aromilla", mitä tuo jälkimmäinen sitten ikinä onkaan. Easy on suunnattu nuorille, mitä tietoa ei sitten löytynyt mitenkään maahantuontifirman sivuilta vaan piti googletella. No, ehkä nuo lyhenteet kertovatkin kohdeyleisöstä ja edelleen huvittaa miten tuohon repsahdin, mutta vaahtokarkkitee! Jäätelöteetä ei meidän Citymarketissa ollut tarjolla, voi olla että M8:kin olisi tarttunut mukaan. Toisaalta, mitä ihmettä on jäätelön aromi? Kuulostaa vielä oudommalta kuin vaahtokarkkiaromi.

Siinä se IHQ kaveeraa tyynesti Indiscan teeämpärin kaverina.

Tee tuoksuu jopa aavistuksen vaahtokarkkimaiselle, maku ei niinkään sitä vastaa. Ihan perus karkkitee, olen pitänyt enemmän erilaisista suklaa ja toffee versioista, mutta en pahaksikaan sanoisi. Olen siis mielikuvien uhri, uudestaan en välttämättä ostaisi. Silti minua vähän hymyilyttää kun mietin tuota vaaleanpunavalkoista IHQ-logoa ja sitä, että sellainen nyt tosiaan löytyy teehyllystäni.

Toinen eilen ilahduttanut asia oli kulttuurielämys äitin ja siskon kanssa. Käytiin katsomassa Järvenpään kaupunginteatterin musikaali Evita. Tuota on tehty vuosi ja se kyllä näkyi lopputuloksessa. Täytyy vain ihailla harrastelijaporukan omistautuneisuutta. Läpisävelletty musikaali koreografioineen kuulostaa hurjalta koitokselta ja musikaalia onkin kuvattu Järvenpään teatterin hurjaksi riskinotoksi, ja kannattaneeksi sellaiseksi. Itse nautin kovasti ja elin mukana, mitä nyt tiettyjen mieshahmojen tarkkailulta kerkesin. Lisäbonusta siitä, että bongasin lavalta useammankin tutun, jännä olo kun jossain vaiheessa ensimmäistä näytöstä tuli sellainen ahaa -elämys useammankin tyypin kohdalla.

Järvenpään teatteri

Suosittelen kyllä lämpimästi kaikille, joita musikaalit kiinnostaa ja sattuvat Järvenpäähän. Ei varmastikaan vastaa Broadway-elämystä, mutta se ei tarkoita, että tämä olisi huono. Pikemminkin pienemmän kynnyksen elämys. Ja hyvä niin, sellaisiakin tässä elämässä tarvitsee.