Elokuva, josta olen huomattavan vähän innoissani

Oli liikaa aikaa ja ohjelmistossa pyöri elokuva, jota en ollut vielä nähnyt ja joka oli alkamassa ihan justiinsa. Alex Cross. En suosittele kenellekään, sillä ei ollut edes 5 euron lippunsa arvoinen elämys. Telkkarista ilmaiseksi tämän ehkä nyt vielä voisikin katsoa, mutta että jotain mokomasta maksaisikin? Eip. Spoilereita tiedossa (ei sillä, että mikään olisi varsinaisesti yllättävää tai ennalta-arvaamatonta). 

mormonmovieguy.com

Johonkin never-heard-of-it-kirjasarjaan perustuva leffa. Päähenkilönä tummemman ihonväristä kansanluokkaa edustava poliisisetä, joka on myös psykologi ja toimii tiiminsä profiloijana. Perheellinen, rakastava, rauhallinen, älykäs. Uskollisena ystävänä ja kollegana nähdään vähän tyhmempi, äkkipikaisempi ja holtittomammin elävä valkoinen mies, joka panee tiimin kiintiönaista (ja muija tietysti kuolee pääpahiksen toimesta ja aiheuttaa henkistä ristiriitaa... tai joitain). Pomo painostaa tuloksiin ja on huolissaan politiikasta. Ihmisiä kuolee, rikosvyyhtiä selviellään, pahis todetaan palkkatappajaksi ja sekopääksi. On hankaluuksia ja tiukkoja tilanteita, tapahtuu hetkellinen ajatuminen lain väärälle puolelle (mutta se ei kiinnosta ketään, koska tavoite on hyvä), leikitään kissaa ja hiirtä hyvin klisheisheen tapaan. Läpä läpä läpä. Tusinatoimintaa, ei kerrassaan miltään aspektiltaan erityinen tai mieleenpainuva. Leikkaus on erityisesti vauhdikkaammissa kohtauksissa sekavaa, hahmoja ei vaivauduta rakentaaan tarpeeksi, juoni etenee töksähtelevästi... Ja mitään ei ole tarpeeksi: Profilointia on liian vähän, että se olisi uskttavaa tai kiinnostavaa. Toimintaa on liian vähän, jotta estettäisiin tylsistyminen. Mihinkään ei ole satsattu ja kaikki on kovin stereotyyppistä. Ja tietenkin loppu hyvin, kaikki hyvin.