Joululahjoja?

Hum hum uhm, että voi pieni ihminen olla kahdesta asiasta onnessaan. 1) Nettikaupan tilaus tuli supernopeasti, vaikka on jouluruuhkat. 2) Ihmiset muistaa mua oman huiskeensa keskellä. ^^ Lämmittää mieltä alkaneen talven tuulessa ja tuiskussa.

Kohta 1). Totoro-tohvelit.

Tilasin siis Etsystä itselleni tohvelit, kun minulta sellaiset ovat puuttuneet nyt vuoden (edelliset homehtuivat Kauko-Idän komennuksella). Nämä valikoituivat monien joukosta kolmesta syystä: helpottivat akuuttia Totoro-puutostilaani (nya kawaii cloud cloud yaoi cloud, ja silleen), kengänkoot jatkuivat yli aasialaisten lastenkokojen, ja hintakin oli kohdallaan (varsinkin joulun kamppanja-alekoodin kanssa). 

Oletin saavani nämä vasta joskus joulun ja mahdollisesti vuoden vaihteenkin jälkeen, sillä kaupassa oli yleishuomautus siitä, etteivät kaikki tilaukset millään ehdi perille jouluksi, ja minäkin sain tielausken tehtyäni huomautussähköpostin, jossa kehoitettiin ostamaan "fast shipping" jos halusin pakettini saapuvaksi ennen joulua. Vastasin kuitenkin, ettei minua haittaa odottaminen, nämä eivät mene lahjaksi, ja vielä toivottelin kovasti tsemppiä työraskaa suorittaessa. Ylläri ylläri sainkin jo seuraavana päivänä sähköpostin, jossa kaupan omistaja ilmoitti postittaneensa tilaukseni. Liekö kiltteys auttanut, ei voi tietää. Tärkeintä on, että nämä söpöläiset saapuivat perille ja pääsivät aamu-/ilta-/ikikylmiä jalkojani lämmittämään. 

Kohta 2). Lahjoja.

Nyt hymyilen niin leveästi, että on jo vähän vaikeaa kirjoitaa. Mutta sain tosiaan Briteissä työharjoittelussa olleelta kaverilta tuliaisena tuon My Little Pony-rusettikaulakorun saatesanoilla "Tulit vaan niin elävästi mieleen". *SQUEEEEE!* Se on niin söpö! Ja Poneja! Ja joku muisti MINUA ollessaan jossain ulkomailla pitkään. Siis minua kaikista kavereista ja ystävistä. >____< ♥ Lahjan antaja oli myös kovin otettu ja mielissään reagoidessani näin myös lahjan saadessani. Soma somuus. En tiedä tulenko sitä koskaan käyttämään, mutta se ei yhtään vähennä ilahduttamistekijää.

Ja sitten tuo pieni musta kirja... Ah, sehän Alter Egon laulukirja. Ensimmäistä kertaa pääsin lehteilemään tuota mystistä opusta Solmukohdassa joitakin vuosia sitten ja lueskellessani älykkäästi, hauskasti ja oivaltavasti uudelleen sanoitettuja tunnettuja lauluja päätin haluavani joskus omistaa ihan ikioman kappaleen laulukirjasta sekä vieläjoskus oikeasti osallistua AE:n lauluiltaan. Vuodet kuitenkin valuivat eteenpäin ja kumpikaan kohdista ei käynyt toteen. Kunnes pari päivää sitten tulin töistä kotiin ja näin tämän pöydälläni. Miehen mukaan eräs AE:n jäsen, jonka kanssa hän oli ollut lounastamassa, oli lähettänyt sen minulle, kun oli sattunut muistamaan aikaisemman ilastukseni Solmukohdassa. Ei huono. n___n

(Ungh, paljon animehymiöitä taas. Mutta kun ne on niin kuvaavia.)