perjantai 20. joulukuuta 2013

Koneen sikojen Amnesia

Dun dun duuun, it's been a play time ja tällä kertaa läpi tuskallisesti rämmittävänä oli Amnesia: The Dark Descent-kauhupelin... öö... (")jatko-osa("?)... tai jotain... mutta nimessä oli edelleen Amnesia ja julkaisijakin on sama, joten laskettakoon jatko-osaksi. Eli: Amnesia: A Machine For Pigs (jonka otsikkokäännöksestä lankeaa jälleen kiitos bing translatorille). Spoilereita ja jalla jallaa luvassa.

violentv.tumblr.com

Ensinnäkin itsehän en tätä peliä pelatessa ollut puikoissa, vaan lähinnä vieressäistujana, sokerihuuruisena (juh, islloin pelottaa vähemmän) kartanlukijana kiljumassa, hyppäämässä niskaan ja raastamassa käsiä... jonkun toisen käsiä... verille. Kiitos ja anteeksi varsinaiselle pelaajalle, mutta itsepähän ehdotit. Jaa miksi en itse pelannut? No katsokaas, kun tunnen itseni tarpeeksi hyvin tietääkseni, etten olisi päässyt edes ullakon läpi ja portaita pääaulaan, ennen kuin olisin pelännyt liikaa (ja tässä vaiheessa peliaikaa olisi kulunut jo viikkoja, ja olisin nähnyt öisin painajaisia) ja joutunut toteamaan,c että en tule ihan lähivuosina peliä läpi pääsemään. Mutta vierestä katsominen ja kommentointi - ah, ihan eri juttu.

Summa summarum pelin alkupuolen fiiliksistä.
thousandglowstars.tumblr.com

Toisekseen... olen pettynyt. Taas. mikä hitto näissä viimeaikaisissa koovasti hypetetyissä kauhupeleissä on, kun paljastuvatkin vähän pidemmälle pelatessa suunnilleen yhtä pelottaviksi kuin märkä paperipussi? Oikeasti! Ärsyttää! Kun mie katson kauhua, niin mie haluan kans pelätä. Joo joo joo, peli oli aluksi tosi lupaava: pikkulasten haamuja, salaisia huoneita, ominous music playing taustalla ja silleen. Veriroiskeita, mysteeriviestejä, kaiken kaikkiaan ihan pätevää ilmapiirin luomista. Olin hetkittäin varma, että seuraavan nurkan takaa tulee monsteri, ja hetkittäin taas olin täysin vakuuttunut, ettei mitään todellista monsteria ole, vaan se onkin tarinan muistinmenetyksestä kärsivä pelaajahahmo itse. No, tavallaan meni molemmat oikein, ei isinä mitään. Mutta jotenkin tämä "molempi parempi"-vaihtoehto tuntui väärältä (vaikken olekaan ihan varma kumpaan yksittäiseen ratkaisuun olisin sitten loppuviimeeksi ollut tyytyväisempi).

"Killed my wife, killed my kids. Slaughtered like little pigs."
zerachielamora.tumblr.com

Enkä tosiaan siis yritä sanoa, että peli olisi läpipaska, ehen. Tarinassakin oli pontentiaalia vaikka kuinka, mutta jotenkin tekijät eivät osanneet lopeytaa ajoissa ja tämä olikin pelin suurin ongelma. Tai siis, haloo! Kun olet jo ohittanut kaksi täydellistä loppukliimaksikohtausta pelille, ja nyt viittaat kintaalla vielä kolmannellekin, alkaa hommasta mennä maku. Varsinkin kun tuo kolmas yritys tuntui kahden rrrrautaisen hyvän jälkeen lähinnä puolivillaiselta, mutta oli silti yleisellä mittapuulla hyvä (jos noita kahta aikaisempaa ei esimolisi ollut). Mutta jostain syystä nämä tilaisuudet kunniakkaaseen lankojen yhteen sitomiseen päätettiin ohittaa ja tarinajuna jatkoi matkaansa, lähti lapasesta ja meni täysin naurettavaksi. Peli oli ainakin 2/3 liian pitkä! 1/4-pituuskin olisi riittänyt, sillä nyt suurin osa pelin loppupuolesta meni toivoessa pelin loppumista - enkä puhu kuset housussa kauhuissaan odottamisesta -  ja viimeiset huoneet/kammiot/kohtaukset lähinnä epäuskoisen "oh god please make it stop"-puolihysterian ja päätään nostavan kiukun kourissa.

Se EIIIII mee poiiis!
peeewdie.tumblr.com

Onneksi ei jotain epätoivoisen huonoa erttei jotain hyvääkin: pelin taustat/taide/animaatiojälki. Erityisesti creepy ass-taulut ja välilatauskuvien kaaviot lastenlorumaisine ramblingeineen. Ehehehehe!

fauxe.tumblr.com

J.K. Jaiks, onpa taas huonoa suomea paikoin... ja lopun ajasta en ole edes yrittänyt. -___- *huoh* Vähemmän englanninkielistä yhtään mitään, ja enemmän äidinkielen sanavaraston palauttamista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti