Täytyy häpeäkseni myöntää, etten muista itse kirjasta oikeastaan mitään. Olen lukenut sen, kyllä, mutta joskus kauan aikaa sitten. Menee jostain syystä Silmarillionin kanssa sekaisin, kaipa luin ne niin samanaikaisesti. En siis pysty tekemään mitään vertailua kirjan ja elokuvan välillä, mikä voi tietenkin olla ihan hyväkin. Kirjan tuntevien kommenteista olen päätellyt, että elokuvaan kannattaa suhtautua lähinnä kirjoihin löyhästi pohjautuvana versiona.
Olihan tuo ihan viihdyttävä vapaapäivän viettotapa. Hieman pitkä, hieman sekava kun hahmoja riitti, mutta en pitäisi rahojani hukkaan heitettyinä. Ennen kaikkea kaunis ja tiettyjä yksityiskohtia tuli ihailtua kovasti. Mätkimistä oli mielestäni ihan liikaa, siihen turtui jossain vaiheessa täysin. Toisaalta taas oli suvantokohtia, joiden kohdalla teki mieli sulkea silmät, mutta siitä voi syyttää myös univajetta ja mukavia penkkejä. Kikatin, kiljuin ja jännitin, joten kyllä sanoisin, että siinä jotain oli. Thorin oli edelleen kuumis, haltiamiehiä riitti ja paljon parjattu haltianainen oli ihan mukava lisä - tulipahan sitä lajien välistä flirttailua, joka huvitti suuresti. Smaugin ja Bilbon kohtaaminen alkoi huvittaa, kun alkoi vaan miettiä Sherlockia ja Watsonia. Ja ah, Smaugin ääni. Kyllä sen Cumberbatchiksi tunnisti, mutta ei sitten kuitenkaan. Ensimmäisessä osassa oli kääpiöiden laulu, tässä Smaugin ääni, seuraavan osan äänikiksejä odotellessa. Enkä muuten ole tainnut koskaan nähdä elokuvaa, joka päättyisi noin pahaan cliffhangeriin! Kyllä, kirja on julkaistu ties kuinka kauan sitten ja seuraava osa tulee vuoden päästä, mutta on se nyt silti vähän kummaa.
Niin joo, se eteerinen mulkku:
http://thranduillover2013.tumblr.com |
Hihi, eteerinen mulkku. Mutta se on kyllä melko kohtalaisen mulkku.
VastaaPoista