Pakaste

Leffapäivä! Käytiin Hailien kanssa siis eilen viimein katsomassa Disneyn tuorein: Frozen (aplodeerataan kaikki taas bingille käännöksestä). Leffan lisäksi ohjelmassa oli kans vähän vahinkoshoppailua. Päänsäryt meinasivat pilata päivän (aivan kuten olivat pilanneet edellisen yönkin), mutta apteekin kautta kurvaaminen auttoi asiaa.

Spoilerit leffasta mahdollisia (jopa todennäköisiä), neilikoiden jälkeen puhun taas päivästä muuten.

Päällimmäisenä elokuvasta jäi mieleen se, kuinka päätähuimaavan KAUNIS se oli. Lumihiutaleita, jääkiteitä, pakkaskukkia, tykkylunta, kimallusta, puuteria, sinisen sävyjä lähes mustasta liki valkoiseen. Ja miten se onnistui esittämään talven molemmat kasvot: toisaalla kova, kylmä, pimeä, tappava, julma, pelottava, ja toisaalla kaunis, häikäisevä, leikkisä, suojeleva, piilottava. Tulee elävästi mieleen eräs kirjoittamani LARP-hahmo muutamia vuosia sitten pelattuun keijupeliin...

Toisekseen... ne laulut! Toimivat suomeksikin (koska mentiin vahingossa katsomaan dubattu versio, kun ei haluttu tinkiä 2D:stä), vaikka alkuperäiset onkin aina alkuperäisiä ja silleen. Onneksi on internet ja youtube. Mutta siis tosiaan, alun heijaaheijaa-joikaaminen ja jäälaulajien joukkolauluksi muuttuminen (jota ei ylläristi youtubesta löytynyt muuta kuin originaalina) toimivat suomeksi alkuperäistä paremmin, itkin kun Lumiukko tehtäisiinkö? loppui siihen oven takana istumiseen (ihan kun se MYRSKY ei olisi ollut tarpeeksi kamalaa TT__TT), ja sitten tietysti se supervoimaantumismuodonmuutoskasvamislaulu: Taakse jää. Suomeksi ja englanniksi ihokarvat nostattava ja kurkkua liikutuksesta kuristava. Vaikuttava. Bitch please-asenteikas. Ja mielestäni näitä kahta versiota on vaikea verrata keskenään, sillä niistä huokuva henki on kielten välillä "aavistuksen" erilainen. Englanniksi se on enemmän voimaannuttava ja suomeksi enemmän semmoinen... keskisormehtava. Sydämiä molemmille, paljon, enygays. ♥

Tarina itsessään oli melko perus Disney, sillä erotuksella, ettei se "tosirakkauden teko" sitten ollutkaan lopulta siihen rakkaustarinaan liittyväinen, vaan kulminoitui siskosten väliseksi rakkaudeksi. Herkkistä. Ja opetettiin kans, ettei muukalaisiin voi välttis luottaa (eikä ainakaan vaan syöksyä naimisiin ja sitten suuttua niille, jotka toimivat järjen ääninä).

Summa summarum: Suosittelenko? JOO! Duh!

Sitten siitä muusta päivästä. Shoppailua, joka lähti ihan siitä viattomasta ajatuksesta käydä hakemassa uusia nimettömiä vanhoja korvaamaan, mutta lähti sitten vähän lapasesta. Onneksi alet ja semmoiset, niin lovi lompakossa ei kasvanut suuren suureksi. Ja yllättäen päädyimme Hailien kanssa hankkimaan samoja asioita molemmille. Niin kuin himppasen hipsterit peura-jättiläispaidat (tsihihi-ihana, voi kääriytyä ja piiloutua), ja ihan äärihipsterit neulepöllölämpöpussit ruusuhajusteella. :D Nauroimme näille vielä bussissakin, ei loppunut vahinkosamistelu laukkukaksosuuteen. Mitähän seuraavaksi?

Peurapaita, lämpöpöllö, ruusuhiusklipsejä ja MLP-sarjiksen 3. numero.
(Ja nimettömiä ja lääkkeitä, mutta niitä ois tylsä kuvata.)

Sohvaperunailua

Tämä ostostelukuva on pitänyt oikeastaan laittaa tänne jo kuukausia sitten. Kesäkuun alussa, itseasiassa. Silloin teimme miehekkeen kanssa puuduttavan ja läkähdyttävän automatkan Iisalmeen. Kuopiossa pysähdyimme kirjainhuoltsikalle syömään ja tankkaamaa. Mieleni teki makeaa, joten päätin piipahtaa marketin puolella. Hetken mielijohteesta kävelinkin lastenhyllyn ohi, ja HERRAMUNJEE STAR WARS-LEGOJA! Halusin ostaa kaikki, mutta mieheke kielsi. Mutta sain valita ja ostaa yhden, koska kesä ja hyvä mieli ja jäätelö.  Joten valkkasin Death Starin. ♥

Legojen lisäksi mukaan tarttui kolaremmejä (naamaarutistavan
 hyvää), Brave ja Nemoa Etsimässä. Oi onnea.

Ja koska tänään katsoin taas Meridan ja kuningattaren äiti/tytär-suhteen kasvukipuja tippa linssissä, niin ajattelin tämän viimeinkin tänne heittää. Kolaremmejä ei tällä kertaa kaverina ollut, mutta lettuja oli.

btchflcks.com

Oi kesä ja hymyilyttävät muistot. Nyt on niin oudon hyvä mieli taas, että melkein tekisi mieli purkaa tuo fighter-alus ja koota se uudestaan ihan näpertämisen ilosta. Melkein.

Nuorennuslääke

Käytiin sunnuntaina Hailien kanssa laskemassa pulkkamäessä. Pikkupakkanen ja yöllä satanut paksu kerros tuoretta puuterilunta. En ymmärrä, miten en muka ole ehtinyt mäkeen tätä ennen tänä talvena. Oli parasta! Nuorruin yhtäkkiä ainakin kymmenen vuotta.

 

Vähän kuvia fiilistä luomaan. Itse emme raahanneet kameraa mukaan, olisi ollut vain tiellä.

tekes.fi - Kuvapankki

Koko laskemisen ajan kummatkin vielä hyräilimme Sugar Rush'ia, joten teemaan sopiva taustamusiikkikin oli kikatuksen ja kiljahtelun seassa taattu. Lopuksi suuntasimme vielä kävelyllä Pikku Huopalahden sympaattisille kaduille ja kujille. Siellä oli puisto ja siltojakin!

Räyhä-Ralf

Viikko sitten perjantaina nörttipoikani kysyi milloin mennään katsomaan Wreck it, Ralph. Pohdin asiaa hetken ja totesin, että jos tänään on iltanäytös niin lähdetään vaikka heti. Niin siinä sitten kävi, että suunnattiin kohti Tennispalatsia ja salia numero 11. Mitä nyt välissä ehdittiin luulla olevamme väärässä paikassa, käveltiin puoli väliin kohti Kinopalatsia ja käännyttiin ympäri.


Kysehän on pelihallin videopelien maailman tapahtumista, siitä mitä käy kun ihmisiä ei ole enää paikalla. Kuhina on kova, hahmot tapaavat toisiaan yhteisessä hallissa ja voivat jopa vierailla toistensa peleissä. Fix it, Felixin 30-vuotispäivänä pelin pahis Ralph saa viimein tarpeekseen. Hän ei halua olla pahis! Ansaitakseen paikkansa muiden hahmojen seurassa kattohuoneistossa on hänen lähdettävä ansaitsemaan mitalia - mistä syntyy arvattavasti melkoinen kaaos niin hänen oman pelinsä kuin muidenkin pelien sisällä.

Ihan elokuvan alussa pelkäsin, että tulen pettymään odotuksissani. En ihan osaa määritellä miksi, mutta alku ei vaan vetänyt mukaansa. Taisin pitää Ralphia angstaavana tylsimyksenä tai muuta yhtä hehkeää ja täysin epäoikeudenmukaista hahmoa kohtaan.

Ja miten väärässä olinkaan! Ihastuin saman tien Calhouniin, kovasuiseen ja paljon kokeeneeseen sotilaiden johtajaan. Aluksi oli tökätä hahmon epädisneymainen ulkoasu, mutta sitten tajusin sen olevan juuri sellainen kuin pitää: peliä edustava. Seuraavaksi kuvioon tulee mukaan ihastuttavan ärsyttävä Vanellope von Schweetz, jota kohtaan ei voi kuin tuntea sympatiaa. Kaikki ei tietenkään mene (kenenkään) suunnitelmien mukaan ja oli mukava seurata eri pelien välillä tapahtuvaa siirtymistä. Jokaisessa pelissä on aivan oma tunnelmansa, tietenkin täysin pelin mukaisesti. Hienointa oli kun hahmot eivät kuitenkaan olleet juurikaan sellaisia mitä niiden olisi olettanut olevan pelin perusteella. Muun muassa Calhounista paljastui uusia puolia koko elokuvan ajan. Nautin vauhdista, väreistä, musiikista, hahmoista. Seuralaiseni supisi jossain vaiheessa "älä kuole!" kun taisin nauraa katketakseni. En ihan tiedä kuinka paljon väsymyksellä oli tekemistä reaktioideni kanssa, mutta sai kyllä käydä koko tunteiden kirjon läpi. Lisäbonusta yllättävistä loppukäänteistä! Ainakin minulle lopun paljastukset tulivat täytenä yllätyksenä. Oi, ihana Disney. (Sellainen asia josta en tiedä paransiko vai huononsiko kokemusta oli kun välillä Ralphista tuli elävästi mieleen eräs ruskeasilmäinen ystäväni. Nauroin myös sille läpi elokuvan.)




//Ouvamuokkaus: Minäkin kävin katsomassa tämän ja rrrrrrakastin sitä! Ei vitsi, oikeasti! Pelien tunnelmat, pahisten tukiryhmätapaamiset, hahmot, maailmojen erottelu... Ja tämä kohtaus:

Se Uusi Tyttö

No niin, muruseni, tehkääpä vähän tilaa. Sillä perhe sai juuri uuden jäsenen. ♥ Jep jep, Disney Prinsessoja on jälleen yksi lisää, sillä Star Warsien tekijänoikeuden siirtyivät Disneyn haltuun. Luvassa on jatkoa tarinalle, ja kauppasummasta lahjoitettiin aika huomattava siivu rahaa koulutuksen tukemiseen. Tervetuloa joukkoon, Leia!

bewareitbites.deviantart.com

Totuus tosin lienee pikemminkin...

thedailyhotness.net

Olen toiveikas tulevien leffaelämyksien suhteen, sillä... Noh mitä muuta voin? En halua Disneyn mokaavan tätä, joten toivon parasta ja kieltäydyn ajattelemasta pahinta. Ja jos ei muuta, niin ainakin on taas yksi kohtalaisen makea neitohahmo, johon voin vedota, kun muut ihmettelevät Disney-intoiluani.

No niin, tytöt. Sanokaa "Hei!" ja leikkikää nätisti.

the-tangled-star-rattler.tumblr.com