torstai 23. tammikuuta 2014

Pakaste

Leffapäivä! Käytiin Hailien kanssa siis eilen viimein katsomassa Disneyn tuorein: Frozen (aplodeerataan kaikki taas bingille käännöksestä). Leffan lisäksi ohjelmassa oli kans vähän vahinkoshoppailua. Päänsäryt meinasivat pilata päivän (aivan kuten olivat pilanneet edellisen yönkin), mutta apteekin kautta kurvaaminen auttoi asiaa.

Spoilerit leffasta mahdollisia (jopa todennäköisiä), neilikoiden jälkeen puhun taas päivästä muuten.


Päällimmäisenä elokuvasta jäi mieleen se, kuinka päätähuimaavan KAUNIS se oli. Lumihiutaleita, jääkiteitä, pakkaskukkia, tykkylunta, kimallusta, puuteria, sinisen sävyjä lähes mustasta liki valkoiseen. Ja miten se onnistui esittämään talven molemmat kasvot: toisaalla kova, kylmä, pimeä, tappava, julma, pelottava, ja toisaalla kaunis, häikäisevä, leikkisä, suojeleva, piilottava. Tulee elävästi mieleen eräs kirjoittamani LARP-hahmo muutamia vuosia sitten pelattuun keijupeliin...

Toisekseen... ne laulut! Toimivat suomeksikin (koska mentiin vahingossa katsomaan dubattu versio, kun ei haluttu tinkiä 2D:stä), vaikka alkuperäiset onkin aina alkuperäisiä ja silleen. Onneksi on internet ja youtube. Mutta siis tosiaan, alun heijaaheijaa-joikaaminen ja jäälaulajien joukkolauluksi muuttuminen (jota ei ylläristi youtubesta löytynyt muuta kuin originaalina) toimivat suomeksi alkuperäistä paremmin, itkin kun Lumiukko tehtäisiinkö? loppui siihen oven takana istumiseen (ihan kun se MYRSKY ei olisi ollut tarpeeksi kamalaa TT__TT), ja sitten tietysti se supervoimaantumismuodonmuutoskasvamislaulu: Taakse jää. Suomeksi ja englanniksi ihokarvat nostattava ja kurkkua liikutuksesta kuristava. Vaikuttava. Bitch please-asenteikas. Ja mielestäni näitä kahta versiota on vaikea verrata keskenään, sillä niistä huokuva henki on kielten välillä "aavistuksen" erilainen. Englanniksi se on enemmän voimaannuttava ja suomeksi enemmän semmoinen... keskisormehtava. Sydämiä molemmille, paljon, enygays. ♥


Tarina itsessään oli melko perus Disney, sillä erotuksella, ettei se "tosirakkauden teko" sitten ollutkaan lopulta siihen rakkaustarinaan liittyväinen, vaan kulminoitui siskosten väliseksi rakkaudeksi. Herkkistä. Ja opetettiin kans, ettei muukalaisiin voi välttis luottaa (eikä ainakaan vaan syöksyä naimisiin ja sitten suuttua niille, jotka toimivat järjen ääninä).

Summa summarum: Suosittelenko? JOO! Duh!


Sitten siitä muusta päivästä. Shoppailua, joka lähti ihan siitä viattomasta ajatuksesta käydä hakemassa uusia nimettömiä vanhoja korvaamaan, mutta lähti sitten vähän lapasesta. Onneksi alet ja semmoiset, niin lovi lompakossa ei kasvanut suuren suureksi. Ja yllättäen päädyimme Hailien kanssa hankkimaan samoja asioita molemmille. Niin kuin himppasen hipsterit peura-jättiläispaidat (tsihihi-ihana, voi kääriytyä ja piiloutua), ja ihan äärihipsterit neulepöllölämpöpussit ruusuhajusteella. :D Nauroimme näille vielä bussissakin, ei loppunut vahinkosamistelu laukkukaksosuuteen. Mitähän seuraavaksi?

Peurapaita, lämpöpöllö, ruusuhiusklipsejä ja MLP-sarjiksen 3. numero.
(Ja nimettömiä ja lääkkeitä, mutta niitä ois tylsä kuvata.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti