Miksi kukaan ei ole kertonut mulle tästä aikaisemmin?!? Voi hyvä äiti, tämä oli kyllä sydämen sulattava ja sai minutkin - kesälapsen - kaipaamaan talvea. Melkoista taikuutta ja aivopesua. Mutta ihana.
(Ja ah, Luna hahmoon tuotiin taas syvyyttä! ♥ Talvi ja yöt.)
perjantai 10. toukokuuta 2013
keskiviikko 8. toukokuuta 2013
Kevään onnellisuutta ja ystäviä
Olen intoillut viime aikoina vaikka ja mistä.
Keväästä.
Ystävän musikaaliteemaisista synttäreistä.
Hirviökurssista, jonka kaikesta epäuskosta huolimatta läpäisin - jopa paremmalla kokonaisarvosanalla kuin uskalsin edes toivoa. Ja siitä toisesta, joka aiheutti muuten vaan epätoivoa.
Onnistumiskukasta, eli herkullisen oranssista gerberasta.
Aurinkoisista päivistä, parvekkeesta ja isoista aurinkolaisesta, jotka saa silmälasien päälle.
Mehujäästä!
Hyvistä sarjoista, joita katsoa kun iho on palaa eikä voi enää olla ulkona.
Siitä, että on ystävä, joka lähtee seitsemän tunnin tanssihulluuteen kanssani.
Helsingistä ja siitä, että voin laittaa Ouvalle viestin jossa ilmoitan ansainneeni vappuskumpan avauksen ja voiko tulla seuraksi.
Kauhtuneesta lakanasta, joka toimii loistavasti piknihuopana.
Puolikkaasta pullosta kuohuviiniä ja saamistani vaahtokarkeista.
Pienen pojan sähkäautosta (ja isän kävelykepistä).
Lopuksi vielä kuva-arvoitus: kummat kengät on kumman ja kumman ääreisverenkierto toimii paremmin?
Keväästä.
Ystävän musikaaliteemaisista synttäreistä.
 |
| Kuvannut Katja Leinonen |
Hirviökurssista, jonka kaikesta epäuskosta huolimatta läpäisin - jopa paremmalla kokonaisarvosanalla kuin uskalsin edes toivoa. Ja siitä toisesta, joka aiheutti muuten vaan epätoivoa.
Onnistumiskukasta, eli herkullisen oranssista gerberasta.
Aurinkoisista päivistä, parvekkeesta ja isoista aurinkolaisesta, jotka saa silmälasien päälle.
Mehujäästä!
Hyvistä sarjoista, joita katsoa kun iho on palaa eikä voi enää olla ulkona.
Siitä, että on ystävä, joka lähtee seitsemän tunnin tanssihulluuteen kanssani.
Helsingistä ja siitä, että voin laittaa Ouvalle viestin jossa ilmoitan ansainneeni vappuskumpan avauksen ja voiko tulla seuraksi.
Kauhtuneesta lakanasta, joka toimii loistavasti piknihuopana.
Puolikkaasta pullosta kuohuviiniä ja saamistani vaahtokarkeista.
Pienen pojan sähkäautosta (ja isän kävelykepistä).
Lopuksi vielä kuva-arvoitus: kummat kengät on kumman ja kumman ääreisverenkierto toimii paremmin?
tiistai 7. toukokuuta 2013
Työhuonehaaveita
 |
| Ihan oikea satulatuoli. Yksi opiskeleva lähipiirin jäsen on lähdössä vuodeksi ulkomaille ja onnekseni myi irtaimistoaan. Halvalla. Vaikka tämän olisin ostanut kalliimmallakin. salli.com |
 |
| Rainbow Dash-kuulokkeet! <3 Eivät kuulemma ole mitenkään ihmeelliset teknisiltä ominaisuuksiltaa, mutta silti : Tahtoo! Hot Topicin varasto on vaan ikävästi tyhjillään ja muualta löytyvät on kiskurihintaisia. Mutta ehkä kärsivällinen odotus palkitaan ja varastoon tulee täydennyksiä. geekalerts.com |
 |
| Meduusalamppu. Tai laavalamppu. Koska nää on niin hypnoottisia ja rentouttavia. thinkgeek.com |
 |
| USB-tehoinen oma toimiva Portal-turret!!!1 Tarvitseeko muka sanoa enempää? Söpöysöveri tässä ja nyt! >___< <3<3<3 thinkgeek.com |
 |
| Kannustavia, innostavia tai muuten hymyilyttäviä (vaikka kuinka klisheisiä) sisustustauluja. Yksi on, sillä perinteisellä "Best things in life are free..."-lainauksella neiti Cocolta. pikkukarhunelamaa.blogspot.fi |
| *tyytyväistä hyminää* There is no AI like a rogue AI. Joo, myönnän, mulla on joku juttu tekoälyihin. Ja paradokseihin. Ja Portaliin. Joten kun tämä oli haaveena sada ja sitten se erään ruotsalaisen kirjakaupan valikoimissa tuli vastaan, niin olihan se pakko. Metallia. Ihan tosi päheeee. tvtropes.org |
 |
| Joo, ei tää ihan ole toi mun ihastuttava kukallinen hiirimattoni, mutta tärkeimmät opintit tulee esille: ronskit värit mustaa taustaa vasten, kukat, pyöreys ja söpöys. etsy.com |
 |
| Jonkinlainen pöytäkone, ihan oikeasti (ei pelkkää läppäriä). Ja joka ois vielä tarpeeksi tehokas pyörittämään jotain pelejäkin ilman jatkuvaa lagaamista. Kaino toive, mutta silti kovin pakollinen. techkrazy.com |
 |
| Ompelukone ja saumuri löytyvät, muta haaveissa olisi myös, että työhuoneessa olisi niille ihan erikseen varattua pöytätilaa. Olisivat aina esillä ja valmiina. whenmydreams.blogspot.fi |
Eiköhän näillä haaveiluilla jo alkuun pääse. :D Ja lisäksi siis tietyti ovat ne kirjahyllyt, viherkasvit, pehmeä sohva lukunurkkaukseksi jne, mutta eihän nyt niitä erikseen tarvitse luetella. Sehän olisi vähän kuin luettelisi, että haluaa keittiöön lieden ja vesipisteen.
sunnuntai 5. toukokuuta 2013
Epäkuolleita siellä ja täällä
Mitä syntyy seuraavanlaisesta kombosta?
Plus...
Plus...
No vähän yllättäen aika jäätävää innostumista aihepiirin problematiikasta (zombien romatisoimista ja inhimillistämistä, yy-hyyy!) ja zombeista ja vaikka mistä. Ihan inspiroitumiseen asti. Yhteisprojekti työn alla Hailien kämppiksen kanssa, tästä voi tulla mielenkiintoista. Weehee!
P.S. Suosittelen myös lämpimästi jokaisen noista inspiroutimisen osista tsekkaamisen. Laulu on ollut jatkuvassa soitossa kohta pari vuotta, kirja tuli ahmittua thaikkulassa yhtä soittoa, ja jopa tuo elokuva onnistui olemaan romanttinen komedia olematta samalla tavalla ällöttävä, kuin ne yleensä.
 |
| You Favorite Martianin "Zombie Love Song" (kuva tumblrista) |
Plus...
 |
| S.G.Brownen "Breathers - a zombie's lament" (kuva goodreadsista) |
Plus...
 |
| Uutuusleffa "Warm Bodies" (kuva facebooksista) |
No vähän yllättäen aika jäätävää innostumista aihepiirin problematiikasta (zombien romatisoimista ja inhimillistämistä, yy-hyyy!) ja zombeista ja vaikka mistä. Ihan inspiroitumiseen asti. Yhteisprojekti työn alla Hailien kämppiksen kanssa, tästä voi tulla mielenkiintoista. Weehee!
P.S. Suosittelen myös lämpimästi jokaisen noista inspiroutimisen osista tsekkaamisen. Laulu on ollut jatkuvassa soitossa kohta pari vuotta, kirja tuli ahmittua thaikkulassa yhtä soittoa, ja jopa tuo elokuva onnistui olemaan romanttinen komedia olematta samalla tavalla ällöttävä, kuin ne yleensä.
lauantai 4. toukokuuta 2013
"Let's play, me' old china."
Mie tyksin tietotkonepeleistä. Ja konsolipeleistä. Mutta yksi ehdottomista suosikkitavoistani kuluttaa aikaa ei suinkaan ole varsinaisesti niiden pelaaminen, vaan jonkun muun pelaamisen vierestä katsominen. Siinä ei ole sitä suorituspainetta ja itsensä kyseenalaistamista, ja tunnelma on pikemminkin kuin elokuvaa katsoisi, mutta intensiteetin taso säilyy. Tai oikeastaan nousee, sillä nyt on mahdoillista, että päähenkilö aina välillä epäonnistuu ja/tai kuolee. Joten vaikka erityisesti nautinkin ihan konkreettisesti pelaavan kaverin vieressä istumisesta ja huutamisesta, niin melkein yhtä mukavaa minulle (ja mukavampaa pelaavalle osapuolelle) on youtubesta "Let's Play"-videoiden katselu.
Kaksi ehdotonta suosikkiani ns. "vakavissaan" pelaamisen katsomiseen ovat Mangaminx ja The Heartless. Molemmat vetoavat varsinkin hyvin erityiseen puoleen minussa. Siihen, joka piipittää vaimeasti "Haluaisin nyt vähän pelätä", mutta joka ei kuitenkaan itse sitten uskaltaisi näiden kahden pelaamista peleistä itse oikein mitään edes yrottää. Koska pelottaisi liikaa. Joten tämä ratkaisu on aivan täydellinen.
Ja sitten on tietysti Rauski aka LaeppaVika, mutta sen kanavan videoiden katsominen on lähinnä kysteeristä nauramista ja kevyempää viihdetarvetta varten. Vaikka on sielläkin niitä pelottavia videoita. Tulee aika bipolaarinen olo, kun 5 sekunni sisään ensin kirkuu, nauraa ja sitten taas kirkuu kauhusta melkein kyyneleet silmissä.
Jaa että miksi puhun tästä aiheesta juuri nyt? Koska olen viettänyt eilisen ja tämän illan liki läpeensä pelkästään The Heartlessin "Let's Play Cry of Fear"-soittolistan parissa. On aika ihanaa nauraa ja sitten taas pelätä "vähän".
Kaksi ehdotonta suosikkiani ns. "vakavissaan" pelaamisen katsomiseen ovat Mangaminx ja The Heartless. Molemmat vetoavat varsinkin hyvin erityiseen puoleen minussa. Siihen, joka piipittää vaimeasti "Haluaisin nyt vähän pelätä", mutta joka ei kuitenkaan itse sitten uskaltaisi näiden kahden pelaamista peleistä itse oikein mitään edes yrottää. Koska pelottaisi liikaa. Joten tämä ratkaisu on aivan täydellinen.
 |
| Suosikki letsplayereideni kommenttiraidat ja asenteetkin ovat aika puhdasta parhautta. Mangaminx ja The Heartless (kaksi oikeanpuoleista) by humon. humon.deviantart.com |
Jaa että miksi puhun tästä aiheesta juuri nyt? Koska olen viettänyt eilisen ja tämän illan liki läpeensä pelkästään The Heartlessin "Let's Play Cry of Fear"-soittolistan parissa. On aika ihanaa nauraa ja sitten taas pelätä "vähän".
lauantai 27. huhtikuuta 2013
Metallimies 3
Treffi-ilta, joten kävimmä miehekkeen kanssa kahtomassa tuon aivan vastikään teattereihin saapuneen Iron Man kolmosen. Ei mitään pitkää tai syväluotaavaa analyysia, mutta kunhan jotain. Pikku spoilerit mahdollisia, mutta yritän välttää niilläkään poikkeuksellisesti kertomasta mitään.
Ja olihan se ihan vauhdikas supersankariläväys, mutta loppujen lopuksi aika perus. Vähän turhia ehehe-hauskoja juttuja, hahmollisesti turhaa ja epä-uskollista toimintaa, liian vähän sitä sassy bitch talk to the hand-kamaa ja asennetta, jota menin hakemaan. Myönnän: supersankarit ei vaan oo mun juttu lähtökohtaisestikaan, joten mulle tämän kaltaisissa leffoissa töytyy olla aina joku juttu siinä superoinnin ohessa, joka sitten säväyttää. Tässä se olisi ollut tuo a-ah-asenne. Toki aika helmiäkin vuorosanoja heiteltiin (niin kuin vaikka se elämäkerta-juttu), mutta oli vähän meh silti. Mutta tokihan Robert Downey Jr on niin kuuma, että kokemus oli vaivan arvoinen.
Ihan uskomatonta, miten jotkut miehet vaan paranee saadessaan vähän uurteita ja harmaita sävyjä. Urrr! <3
Ai juu! Kun leffan alussa pärähtikin tämä kipale soimaan, niin hymy oli repiä naamani halki. Ainakin mielestäni se sopi juuri siihen kohtaan ja kohtaukseen tarinassa. Menkää, katsokaa ja olkaa tarvittaessa eri mieltä.
Ja olihan se ihan vauhdikas supersankariläväys, mutta loppujen lopuksi aika perus. Vähän turhia ehehe-hauskoja juttuja, hahmollisesti turhaa ja epä-uskollista toimintaa, liian vähän sitä sassy bitch talk to the hand-kamaa ja asennetta, jota menin hakemaan. Myönnän: supersankarit ei vaan oo mun juttu lähtökohtaisestikaan, joten mulle tämän kaltaisissa leffoissa töytyy olla aina joku juttu siinä superoinnin ohessa, joka sitten säväyttää. Tässä se olisi ollut tuo a-ah-asenne. Toki aika helmiäkin vuorosanoja heiteltiin (niin kuin vaikka se elämäkerta-juttu), mutta oli vähän meh silti. Mutta tokihan Robert Downey Jr on niin kuuma, että kokemus oli vaivan arvoinen.
Ihan uskomatonta, miten jotkut miehet vaan paranee saadessaan vähän uurteita ja harmaita sävyjä. Urrr! <3
Ai juu! Kun leffan alussa pärähtikin tämä kipale soimaan, niin hymy oli repiä naamani halki. Ainakin mielestäni se sopi juuri siihen kohtaan ja kohtaukseen tarinassa. Menkää, katsokaa ja olkaa tarvittaessa eri mieltä.
torstai 25. huhtikuuta 2013
Kylpyankkoja
Viime aikoina vuosina
on vaivannut jonkinlainen taiteellinen... ummetus. Mitään ei synny, omiin taitoihinsa ei luota, kaikki tuntuu jotenkin huonolta tai pakotetulta. Siksi olenkin erityisen ylpeä näistä kahdesta maalaamastani kylpyankasta.
Aasian harharetken jälkeen iski kuitenkin inspiraatio. Viimeinkin, pitkästä aikaa! Oli vapauttavaa läträtä maaleilla, visioida, toteuttaa ja ihan puhtaasti sotkeakin. Että se mitä nuo ehkä häviävät esteettisyydessä, niin voittavat tunnelatauksessa. Sillä vaikka nämä eivät olekaan enää ihan tuoreita tuotoksia (maalailin kai joskus tammikuun lopussa), niin edelleen jaksan niitä ihastella ja ilostua.
 |
| Kirjahyllyn reunalla. Kvaak. (Kuvasi kanssablogaaja Hailie.) |
Aasian harharetken jälkeen iski kuitenkin inspiraatio. Viimeinkin, pitkästä aikaa! Oli vapauttavaa läträtä maaleilla, visioida, toteuttaa ja ihan puhtaasti sotkeakin. Että se mitä nuo ehkä häviävät esteettisyydessä, niin voittavat tunnelatauksessa. Sillä vaikka nämä eivät olekaan enää ihan tuoreita tuotoksia (maalailin kai joskus tammikuun lopussa), niin edelleen jaksan niitä ihastella ja ilostua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)