Lucky blue

Minulla on vuodesta 2006 asti ollut Henkkamaukalta hankittu "välikelin" takki. Eli semmoinen kevyesti vuoritetty geneerinen takapuolen yli reilusti ylttyvä takki, joka sopii käytettäväksi keväisin, syksyisin, leutoina talvipäivinä ja koleina kesäpäivinä. Ja hyvin se palvelikin, vaikka väri haalistuikin mustasta epämääriseen harmaaseen, ja sitä piti paikkailla välillä vähän... kekseliäästi (mutta ei ne vaaleansiniset norsut helmassa minua haitanneet). Äiti ehti jo useita vuosia maanitella minua heittämään mokoman rönttöisen ilmestyksen mäkeen, mutta en voinut, sillä korvaajaa ei löytynyt.

Armeijan ylijäämäkama. Siinä vaan on sitä jotakin. Sääli  vaan, että se on usein lämmintä oliivinvihreää eikä siis värinsä puolesta sovi minulle. Mutta. Nyt oli Varustelekaan tullut erä SINISIÄ parkoja. Joten tämä tuintui taivaan lahjalta ja ratkaisi takkiahdistukseni. Ja sopivaan kohtaa tulikin, sillä tuon vanhan takin vetoketju hajosi. Eli eläkepäiviä sille ja Lekasta itselle tuollainen reppana. Ja oih, olen rakastunut.

Sytämmiä ja kimmellystä, ihan ihte muokkailin.
Alkuperäinen kuva www.varusteleka.fi

Siis notta siinä on huppu ja kiristysnaruja ja kunnon taskuja useampikin ja karvainen irrotettava vuori ja riittävästi mittaa ja väljyyttä jajaja se on muutenkin vaan jotenkin niiiiin valloittava. Hihat vähän vajakkeilevat, mutta niinhän minun kaltaisen pitkäraajan vaatteissa aina. Ehkä askartelen jonkun resorivirityksen tai sitten käytän pidempivartisia hanskoja.