Witch was watching her Swiss watch.

Olen ajatellut sellaista asiaa kuin rannekellot. Seinäkellojakin juu, koska ne on tärkeitä, mutta lähinnä rannekelloja. Koska muistan, kun siskon kanssa saimme ensimmäiset rannekellomme: minulle sellainen, jonka kellotaulun keskellä oli kissa ja sekuntiviisari oli ulkokehää kiertävä hiiri. Siskolle taisi olla norsu, jonka kärsä oli sekuntiviisari. Ennen näiden saamista olimme monta vuotta jo ihastelleet äitimme älyhienoa Aku Ankka-kelloa, jossa kädet olivat viisareina. Sitten menin kouluun ja sain isovanhemmilta lahjaksi ihkaensimmäisen digitaalikelloni. Tuntui niin aikuiselta ja tekniseltä. Yritä siis sanoa, että silloin joskus kaikilla oli rannekellot ranteessa, niitä saatiin lahjaksi ja vaikka mitä. Mutta kännykät tulivat ja syrjäyttivät ne. Nyt olenkin tässä pohtiessani tullut siihen tulokseen, että se oli väärin.

Toki olen mielipiteineni myöhässä, sillä johan ne ovat tehneet tuloaan: ensin muodikkaiksi nousivat kaulassa kuljetettavat (hei ernut), sitten taskukellot (hei steampunkkarit) ja nyt erityisesti neonväreissä räiskyvät yleensä pehmeää kumia olevat ajannäyttäjät (hei H&M ja ginatricot). Ja sitten tietysti ovat (nuo pahuksen) hipsterit ja teknologian taaksepäin kelaamisinto edistämässä rannekellojen uutta tulemista. Muta joo, ovathan ne alkaneet taas löytää paikkaansa asusteena ja käytännöllisenä kapineena.

Pointti on, että haluaisin opetella taas käyttämään rannekelloa, semmoinen oli kuitenkin ala-asteella vakituinen osa päivittäistä pukeutumista. Kuitenkin vireas esine ranteessa tuntuu... vieraalta. :p Joten ajattelin, että pitää varmaan vaan löytää joku tarpeeksi ihana/pähee/magee/kolee/söpö, että on motivaatiota.

Binary Watch olisi yksi vaihtoehto. Koska se ON magee! Just look at it!

ledwatchstop.com

Ongelmaksi toki vähän nousee tämmöisellä laiskalla paskalla se, että pitäisi opetella lukemaan kelloa ihan uudella tavalla. Ja sitten kanssa se, että tuo on aika masiivinen asuste, eikä välttämättä taipuisi ihan joka päivä fiilis tuon kanssa yksisä kulkemaan. Tai sehän on ihan tahdon asia, mutta vähän epäilytää. Ja sitten taas toisaalta se ON magee.

Toinen vaihtoehto on Rosendahlin ihastuttava Picto (ja tämän hankkimista olen harkinnut jo ihan vakavissani, kun lentokoeessa myydään 70 euroa mitään muuta paikkaa halvemmalla). Innovatiivinen, pelkistetty, kaunis moderni. Saatavilla mustana, valkoisena ja punaisena. Eleetön, mutta silti oivaltava ja hauska. Moneen tyyli sopiva.

zillamag.com

Tokihan tuo hinta kirpaisee edelleen. Ja rannehihna olisi kumia, mille en ihan loputtomasti lämpene. Kun se hiostaa ja sitten tulee ihottumaa. Mutta toisaalta niin mule voi nykyisin tulla ihan mistä tahansa kellosta, ei vaan olisi kiva huomata sitä näin kalliin ostoksen jälkeen. Joten ehkä katson jotain muuta ekaksi.

Aika hemmetin hurmaava on myöskin Mr Jonesin valikoimiin kuuluva "Cyclops" (sekä mustana että valkoisena). Siis numeroiden sijaan värejä!!!!!1 Pissin hunajaa ja oksensin sateenkaaria varmaan viikon sen jälkeen, kun näin tämän kuvan ensimmäistä kertaa jossain vahingossa vastaan tulleena ja sitten yritin erinnäisinnä mielikuvituksellisilla hakusanoilla kellon mahdollista tekijää/kaupittelijaa jäljitää. Tärppäsi. Viimein.

Tämä on siis se kuva, jonka perusteella kelloon ihastuin. Lähdettä en ottanut muistiin, koska olin taas fiksu. Mutta epä sekään kertonut, mistä oli tuon kellon kuvan löytänyt.

Kellossa itsessään on kaksi ongelmaa, jotka saatan kuitenkin olla valmis sivuttamaan, koska se on IHANA! Ensimmäinen on hinta (jaiks!) ja toinen on se, ettei siinä tosiaan ole kuin tuntiviisari. Ei välttämättä parhaimman mahdollisen tyyppinen kello krooniselle myöhästelijälle, mutta voihan sen tarkan ajan aina tsekata sieltä kännykästä. Voihan? 

Jatkan haaveilua ja huopaamista näiden kanssa. Ja itken sitä, että miksei voi olla halpahintaista vaihtoehtoa, jossa olisi näistä ihanasti yhdisteltynä parhaat puolet. Tai joitain.