Ostoskori

Kun Hailie kerta sohaisi tuota ”näin tutustuin blogien maailmaan”-muistolaatikkoa, niin kyllä kai minäkin. Omaa päivän asuani en ajatellut heti perään heittää, vaan mennä sitä toista tietä, eli esitellä ostoksiani. Jep, meikäläinen vähän nettishoppaili getDigital-sivutolla (tarjolla saksaksi ja englanniksi) tuhlaten aika monta kymmentä euroa ja tullen taas vähän onnellisemmaksi ihan silkasta materian omistamisesta. Lisäksi kerrankin ulkomainen mesta, jossa ei tarvinnut maksaakseen PayPalia eikä luottokorttia (kun ensimmäisestä en tykkää ja toista en omista). Tein kollaasinkin, kuvat pöllitty tuolta nettipuljun sivuilta, ja ihan omin kätösin tehty kökköhäivytykset ja ällö-laventeli taustakin. Kas kun tältä ne ostoslista-kollaasit näyttivät silloin joskus, kun blogeja aloin lukemaan. LiveJournalissa. Ja kaikilla oli pinkit tai mustat taustavärit ja mangasilmä-avatarit. Silloin joskus 2003 ja 2004.

Ja hyvän ostosesittelyn tavoin aion nyt kertoa vähän jokaisesta tuotteesta erikseen. Ihkutusta siitä, kuinka ihania nää on hypistellä (tai vaihtoehtoisesti itkemistä väärän kokoista vaatteista tms) en pysty vielä tarjoamaan, kun vasta ovat pakettina matkalla. Sinne kotiin. Ja mä oon täällä maapallon toisella puolen vielä pari kuukautta. Että vähän niin kuin olisin joululahjoja itselleni jemmaan ostanut.

That's not my team-teeppari. Koska Space Impact ja Pac-Man ovat klassikoita, niin tokihan yhdistelmäkin on klassinen. Ja läppä nauratti ääeen. Ainakin minua, ja sehän riittää. 

Rainbow Dash-teeppari puolestaan oli minusta riittävä syy tulla viimeinkin kaapista My Little Pony (gen. 4)-intoiluni kanssa. Hei, olen Ouva ja olen Brony (tai oikeastaan Pegasister, kun kerta olen naispuolinen). Olen jo jonkin aikaa haikaillut MLP-vaatetta tahi asustetta, mutta kaikki ovat olleet joko korneja, turhan imeliä, mahtailevia tai muuten vain eivät yhtään mun tyyppisiä. Tämä puolestaan iski: esteettisesti miellyttää silmää, ja jos katsoja ei harrasta Internettiä, niin kuvaa voi erehtyä pitämään ihan muuten vaan pegasoksena sateenkaarijouhilla.

Fosfori-sormikkaat. Koska ne hohtaa pimeessä! Siis HOHTAA PIMEESSÄ!!!! Tajuuttekste?!? Ja mustassa valossa, mutta se on ihan sivuseikka. Kuka nyt muka menis diskoilemaan sormikkaissa? Olen näistä ihan todella innoissani - viimeinkin sormikkaat, joissa on joku juju. Ja vieläpä pimeässä hohtaminen. Kai mä mainitsin sen jo? Mutta siis päiväsaikaan nämä naamioituvat mukavasti ihan vaan raidallisiksi kintaiksi. Ninjailevat siis.

 ”Any key” ja ”Panic key”. Sillä tietokoneen näppis ansaitsee viimeinkin sen näppäimen, jota voi painaa, kun kone herjaa ”press any key to continue”. Paniikkipainike oli vaan kiva lisä, ja kun kerta olin jo tilausta tekemässä niin tuumailin notta miksipä ei. Meinasin ostella vielä vaikka mitä muutakin, mutta sitten tulin vilaisseeksi loppusummaa verojen ja postikulujen jälkeen... En ole ökyrikas enkä kulutusluottoilija. Vielä(kään).