perjantai 14. syyskuuta 2012

Akateemista söpöilyä

Ihan vain esimerkinomaisesti ajattelin alleviivata sitä, miten Kaukoidässä on selvästi hyväksyttävämpää söpöillä, tykätä lapsellisuuksista ja päästää niitä kimeitä ihastusta ilmaisevia äännähdyksiä. Kaikenikäiset naispuoliset tekevästä tätä ihan yleisesti, eivätkä ne miespuolisetkaan poikkeus ole. Lisäksi jokaisella on se oma suosikki-piirroshahmo (verrattavissa lähinnä länsimaiseen lempiväriin tms.), joka on aina ylitse muiden, ja joka on löydyttävä jostain kohtaa vaatteita tai asusteita. (Juu, ei tässä tähänastisessa sinänsä ole minusta mitään pahaa, mutta ei ihan tässä mittakaavassa tarvitsisi.)

Luennoilla, työympäristössä sekä niiden välittömässä läheisyydessä nähtyä (eikä mitenkään poikkeuksellista) oman suosikin kannattamista ovat olleet muun muassa Nalle Puh-modattu läppäri (huomatkaa myös näppispuolen teeman mukaiseksi muuttaminen. Tietysti mukana mätsäävä Puh-hiirimatto ja -hiiri), Hello Kitty-silmälasikotelo, Pokémon-silmälasit, Doraemon-bensatankin luukkku, Hello Kitty-rekisterikilpi ja -parkkikiekko, Nasu-skootteri, Disney-prinsessat -kansio, Karvinen-penaali, Mikki Hiiri-juomapullo ja Angry Birds-CD-soitin. Lisäksi vaikka kuinka hirvittävästi erilaisia maskotteja, avaimenperiä, tarroja, kyniä ja muistivihkoja. Lista jatkuisi ja jatkuisi, mutta tajuatte varmaan pointin (ja kuvat liitetty niihin, joista netistä tarpeeksi havainnollistava/överi löytyy... Sillä överejä nuo ovat, ei mitään pieniä/tyylikkäitä/mahdollisesti huomaamattomia juttuja, e-hei).

Ja ettei vaan jäisi söpöilyöveri sittenkin vajaaksi, niin lisäksi on tietysti kaikki muu supersuloinen sälä: karkkitangolta näyttäviä kyniä, eläinhahmoisia pyyhekumeja, pörröisiä ja kimaltavia tarroja, leivoskelloja, pitsirusettihiuspompuloita... @.@ Ihan tulen sokerihumalaan tästä listaamisesta. Juu juu, tykkään ihkuilusta ja somista asioista ja Hello Kittystä (paikallinen Team Kitty otti minut hihkuen riveihinsä, kun mainitsin sen suosikikseni). Joo, tulen varmaan ostaneeksi täältä yhtä sun toista imelän ihanaa mukaani. Mutta joku raja. Jos on kovasti söpöä, niin pitää olla myös vähän gorea - säilyy se tasapaino.

Jälkimietteenä: Liikkuukohan lähipiirini mielessä samansuuntaisia ajatuksia, kun itse otan jostain asiasta fanityttöilyssä vähän kierroksia ja höyryän menemään (ja käännän jokaisen keskustelun tähän aiheeseen yms yms tosi raivostuttavaa(ko?))...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti